Ja niin joulu joutui taas...

Kuten varmaan tiedät, Biltema on Pohjoismaissa toimiva yritys, ja siksi haluammekin jakaa joitakin jouluperinteitä kaikista toimialueemme maista. Lähde mukaan ja innostu siitä, mitä biltemalaiset Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Suomesta kertovat maansa taianomaisista joulunviettotavoista.

Joulun viettäminen Norjassa

Norjalainen joulu perustuu kristillisiin perinteisiin, ja niissä on elementtejä norjalaisista keskitalven juhlista ja juutalaisesta hanukasta. Ja uusia perinteitä syntyy jatkuvasti. Jouluvalmistelut alkavat yleensä marraskuussa. Kadut ja kaupat koristellaan jouluvaloilla, ja myös useimmissa kodeissa aloitetaan talojen ja asuntojen koristaminen. Monet käyvät erilaisilla joulumarkkinoilla ostamassa joululahjoja ja vuodenajalle tyypillisiä makeisia. Jotkut jatkavat edelleen 7 perinteisen ja "kuuluisan" joulupikkuleipätyypin paistamista.

Lille julaften, 23. joulukuuta

Monilla perheillä on tänä iltana - aatonaattona - omat perinteensä, kuten joulukuusen koristelu ja piparkakkutalojen valmistaminen, ja monilla on tapana syödä riisipuuroa sokerin, kanelin ja voisilmän kanssa. Puuroon piilotetaan manteli, ja se, jonka lautaselta manteli löytyy, saa palkinnoksi marsipaanipossun! Jos puuroa jää jäljelle, siitä voi tehdä riisikermaa, jota tarjoillaan punaisen kastikkeen kera suosittuna jälkiruokana  jouluaterian jälkeen. Maaseudulla lapset laittavat usein kulhollisen puuroa myös joulupukille.

Julaften, 24. joulukuuta

Jouluaatto on norjalaisten joulujuhlien kohokohta. Varsinkin lapsiperheissä jouluaatto alkaa aamulla perinteisillä tv:n jouluohjelmilla ja piirretyillä. Monet käyvät hautausmaalla osallistumassa jouluseremonioihin tai viemässä kynttilän rakkaittensa muistoksi. Kirkonkellot soivat jouluna klo 17, ja suurin osa ihmisistä syö jouluaterian kotona tai sukulaisten kanssa. Useimmiten jouluaterian pääosaa on porsaankyljellä, mutta myös lipeäkala, lihavartaat, keitetty turska, paahdettu kinkku ja kalkkuna ovat suosittuja. Joululahjat asetetaan joulukuusen alle edellisenä iltana ja avataan aattoiltana. Kaikki Norjassa eivät tietenkään juhli joulua, mutta valtaosa noudattaa näitä perinteitä pienemmässä tai suuremmassa mittakaavassa. Monet maahanmuuttajataustaiset ihmiset juhlivat joulua myös omilla tavoillaan, johon on otettu mukaan norjalaisia elementtejä.

Romjul, 25.–30. joulukuuta

Jouluaaton ja uudenvuodenaaton väliset päivät ovat usein perhejuhlien ja muiden juhlien aikaa. Näiden päivien aikana monet ihmiset menevät kaupungille ja ja kaupungin keskustoissa onkin silloin normaalia vilkkaampaa. Joulukuun 27. päivästä lähtien kaupat ovat auki, ja monet ihmiset kiirehtivät vaihtamaan joululahjojaan, jotka eivät sopineet tai joista he eivät pitäneet. Nämä päivät on myös perheille hyvä tilaisuus viettää aikaa yhdessä ja harrastaa erilaisia talviaktiviteetteja, kuten hiihtoa, rekiajelua tai hassujen lumiukkojen tekemistä.

Joulun viettäminen Ruotsissa

Joululahjat ovat joulukuusen alla, kynttilät sytytetään ja ruotsalainen Julbord (joulupöytä) on katettu. Joulupöytään kuulaa paljon ruokaa, joista suuri osa on perinteisiä jouluruokia.

Ruotsalainen jouluruoka

Joulukinkku, sianlihamakkara, munat ja Janssonin kiusaus, punajuurisalaatti, uunissa paistettu possunkylki, vierreleipä, perunat ja lihapullat.

Ensi kinkku keitetään, sitten se sivellään sinapilla ja kuorrutetaan kanamuna-/korppujauhoseoksella.

Munanpuolikkaille laitetaan majoneesia, sen päälle mätiä ja lopuksi niin monta katkarapua kuin tyylikkäästi saa asetettua.

Janssonin kiusaus on kermainen peruna-anojovisvuoka. Resepti julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1940, ja tästä runsaasta vuoasta tuli nopeasti ruotsalaisen joulupöydän klassikko.

Lihapullat ovat joulupöydän suosikki, ja niiden resepti on , yksinkertaisen mutta hyvin herkullinen. Taikina syntyy sian- ja naudanlihasta, sipulista sekä suolasta ja pippurista.

Kun kaikki ovat syöneet vatsansa täyteen, itse joulupukki saapuu toivottamaan seurueelle hyvää joulua ja jakaa sitten lahjat.

Joulun viettäminen ja perinteet Tanskassa

Ketään varmasti loukkaamatta voi sanoa, että perinteisen tanskalaisten jouluaterian  tuoksut ovat salamamatka lapsuuteen ja ihaniin joulumuistoihin perheen ja ystävien kanssa.

Tanskalaisten lempiolotila on "hygge", joka tarkoittaa leppoisaa ja hyvinvoivaa oloa. Joulun aikaan "hyggestä" on merkittävä osa hyvää ruokaa. "Tuo tuoksuu siltä kastikkeelta, jota äiti aina teki", vai mitä?

Tanskalainen jouluruoka

Jouluperinteet ovat melko lailla pakollisia useimmissa tanskalaisissa kodeissa. Onneksi kehitys ei ole Tanskassa kuitenkaan millään muotoa pysähtynyt, ja siten tarjolla on useita vaihtoehtoisia jouluateriamalleja. Uusia perinteitä luodaan. Onneksi voimme valita, millaisen joulun haluamme tehdä. Myös joulupöydän tarjotaan etsitään ilmastoystävällisempiä vaihtoehtoja, joita voivat olla pähkinäpiirakka, joulupiirakka tai paahdettu sienipähkinäseos sekä lisukkeeksi mielenkiintoisia salaatteja.

Monille tanskalaisille jouluaterian pääosaa esittää edelleen paahdettu ankka ja mahdollisesti myös paahdettu sianliha, ruskistetut perunat, kastike, punakaali ja Risalamande, joka on perinteinen riisivanukas kirsikkakastikkeen kera. Joulupöydässä voi olla myös kalkkuna tai hanhi, mutta niitä käytetään vähemmän kuin edellä mainittuja vaihtoehtoja.

Seuraleikit ja pelit

Joko ennen jouluateriaa tai sen jälkeen ruokapöydässä on tapana pelata Pakkeleg-lahjapakettipeliä, ja kun Risalamandea tai riisipuuroa on tarjolla, etsitään mantelia. Jos saat mantelin, voitat mantelilahjan, joka voi olla mitä tahansa perinteisestä marsipaanipossusta raaputusarpaan.

Ensimmäisenä ja toisena joulupäivänä perheet kokoontuvat joululounaalle, jolloin ruokaa on usein paljon ja tarjoillaan lähinnä kylmänä. Mukana voi olla esimerkiksi tanskalainen perinteinen joulukaaliruoka. Tällä hetkellä Tanskassakin keskitytään hyvin huolellisesti raaka-aineiden hyödyntämiseen, koska hinnat nousevat koko ajan, ja siksi jouluaatosta jää todennäköisesti ruokaa myös joulupäiville, koska mitään ei heitetä pois.

Pohjimmiltaan jouluateriat vahvistavat ja laukaisevat tuttuuden ja turvallisuuden tunteita, joita on taltioinut muistiimme jo lapsuudesta lähtien.

Joulukuu on kokonaisuudessaan myös joulumakeisten ja -leivonnaisten aikaa, joita valmistetaan mieluiten omassa keittiössä yhdessä koko perheen kanssa.

Kun joulu on ohi, voi olla, että tammikuu tuo mukanaan jäsenkortin kuntosalille, koska syötyä tuli aika paljon... Mutta, se on sen ajan murhe!

Joulun viettäminen Suomessa

Suomessa jouluateria syödään jouluaattona 24. joulukuuta. Perheet ja ystävät kokoontuvat jakamaan illan lämmintä ja juhlavaa tunnelmaa sekä nauttimaan erilaisista perinteisistä jouluruoista.

Suomalainen jouluruokaperinne ulottuu pääasiassa 1800-luvulle, jolloin jouluaatto oli monille ihmisille ainoa päivä vuodessa, jolloin saattoi syödä liikaa. Silloin oli tapana jättää tähteet pöydälle yön ajaksi, jotta talon myös kotitonttu saisi nauttia maittavasta ateriasta.

Jouluaatto

Perinteinen jouluaattoaamu alkaa riisipuurolla. Silloin puuron joukossa on manteli, jonka uskotaan tuovan löytäjälleen onnea ja menestystä tulevana vuonna.

Pääaterialla tärkein ruokalaji lienee uunissa paistettu kinkku, joka on perinteisesti kuorrutettu sinapilla ja korppujauholla tai ruisjauhoilla ja paahdettu kauniin ruskeaksi. Muita suosittuja herkkuja ovat erilaiset juuresvuoat, savustettu lohi ja marinoidut silakat.

Suomen eri osien välillä on myös paikallisia eroja perinteisten jouluruokien suhteen. Joissakin osissa Suomea joulupöytään mahtuu myös jauhetusta maksasta, riisistä, sipulista, rusinoista ja mausteista valmistettu maksalaatikko. Itä-Suomessa perinteinen karjalanpaisti on tärkeä osa jouluateriaa. Ruokalaji on peräisin Karjalan alueelta ja sen perinteisin resepti sisältää vain lihaa – yleensä sianlihaa ja/tai naudanlihaa, joskus myös lammasta – vettä, suolaa ja mustapippuria. Toiset kuitenkin lisäävät pataan myös sipulia ja porkkanaa.

Lipeäkala – historiallinen jouluherkku

Joulupöydän historiallisin herkku on lipeäkala, joka valmistetaan kuivatusta turskasta ja joka on peräisin jo keskiajalta. Voimakkaan arominsa vuoksi lipeäkalaa harvemmin näkee varsinaisessa joulupöydässä. Lipeäkalan makuun on totuttava ja näyttääkin siltä, että tämä ruokalaji on häipymässä pikku hiljaa jouluperinteiden joukosta.

Joulu - monella tapaa samalainen

Näin se vain on: vaikka manteli olisi Risalamandessa, pöydässä lihapullia ja lipeäkalaa tai ympärillä Romjulin suuria juhlia, joululla ja sen perinteillä on yksi yhteinen piirre kaikissa Pohjoismaissamme. Se on rakkauden ja ilon aikaa läheisten ihmisten, perheen ja ystävien kanssa. Sillä siitähän joulu pohjimmiltaan kertoo.

Hyvää joulunaikaa!