Lumen pudottamisessa katolta turvallisuus ja oikeat välineet ratkaisevat
Talvisin katolle kertyvä lumi on vaarallista ennen kaikkea jalankulkijoille, jotka voivat jäädä vauhdilla alas tulevan painavan lumimassan alle. Paksu lumikerros voi toki alkaa väsyttää myös talon rakenteita, mutta suurimmassa romahtamisvaarassa lumen painon takia ovat kuitenkin lähinnä urheilu- ja kuplahallit sekä tasakattoiset talot. Harjakattoisen perusomakotitalon katto romahtaa harvoin lumen painosta. Mikäli omakotitalon katto on huonokuntoinen, voi paksu lumikerros sulaessaan aiheuttaa pikemminkin kosteusvaurioita.
Polvenkorkeus on hyvä mitta
Koska säätä ei voi koskaan ennustaa tarkasti kovin pitkälle, voi olla vaikea arvioida, missä vaiheessa katolla olevaa lumikerrosta olisi optimaalisinta keventää. Karkeana suosituksena voidaan sanoa, että kun lumen korkeus katolla lähentelee puolta metriä eli suurin piirtein polvimittaa, olisi viimeistään hyvä aika ryhtyä lumenpudotusurakkaan.
Mikäli lähipäivinä on luvassa lisäksi suojasäätä, kannattaa paksuksi ennättänyt lumikerros poistaa ehdottomasti ennen sitä. Vettynyt lumi on nimittäin huomattavasti painavampaa kuin kevyt pakkaslumi, ja kun märkä lumi pääsee yhtäkkiä tulemaan alas vaikkapa liukkaalta peltikatolta, voivat vahingot olla mittavat. Sen seurauksena saanee varautua ainakin isompaan ränni- ja vesikoururemonttiin, mutta pahimmassa tapauksessa joku jää erittäin painavan lumimassan alle.
Kätevä lumenpudotin ja hyvät turvallisuusvälineet ovat toimiva ”kombo”
Turvallisin ja kätevin tapa pudottaa lumi katolta on tarttua teleskooppivartiseen lumenpudottimeen, jolla voi ylettyä maasta jopa kuuteen metriin asti. Se vähentää myös katolle kiipeämisen tarvetta lumenpudotuksen aikana. Lumenpudotusta nojatikkailta käsin ei missään nimessä suositella, vaan niitä kannattaa hyödyntää ainoastaan katolle kiipeämistä ja sieltä poistumista varten – ja mieluiten vain silloin, jos ei saa lumenpudottaja-ammattilaista apuun.
Mikäli lumenpudottimella ei ylety saamaan lunta pois katonharjalta asti, ammattilainen ei ole käytettävissä ja katolle haluaa kiivetä itse, suositellaan käyttämään apuna vähintään turvavaljaita ja -köysiä. Turvakypäränkään käyttö ei liene liioiteltua. Ylhäällä katolla ollessa hyvinä apuvälineinä toimivat lumentyönnin, lapio ja lumikola pudottimen lisäksi. Katon rakennusmateriaali olisi hyvä ottaa huomioon ennen sinne kiipeämistä: kuten mainittua, peltikatto on voi olla vaarallisen liukas, ja tiilikaton tiilet voivat halkeilla, jos niillä kävelee. Peltikattoon voi saada aikaiseksi myös ikäviä naarmuja ja lommoja, jos käyttää metallireunaista kolaa tai lapiota.
Kaikkea lunta ei välttämättä tarvitse poistaa katolta kerralla, vaan sitä voi hyvin jättää 5–10 sentin kerroksen verran. Paitsi että pieni määrä lunta suojaa kattoa vaurioilta katon materiaalista riippuen, se toimii lisäksi hyvänä lämmöneristeenä. Ullakollisessa talossa eristekerroksella ei kuitenkaan ole niin suurta merkitystä kuin esim. kaksikerroksisessa omakotitalossa.
Lumenpudotukseen kannattaa myös aina ottaa mukaan apureita eikä tehdä sitä yksin. Varsinkin jos katolle tarvitsee kiivetä, tulee toisen jäädä alas varmistamaan, ettei kukaan jää katolta pudotettavan lumen alle. Suojakypärä voi olla myös apurille hyödyllinen varustus, mikseivät myös suojalasit!
Muista myös muut kohteet!
Katolta maahan pudotettua lunta ei myöskään tule unohtaa, vaan maahan muodostuneita kasoja pitäisi saada kevennettyä ainakin osittain kolia, lapioita ja työntimiä apuna käyttäen. Kevään tullen sulava iso lumimassa saa pihamaan vettyneeksi, ja talon ympärillä olevat salaojat voivat täyttyä eikä vesi pääse kulkemaan pois oikealla tavalla.
Kotitalon katon puhdistamisen lisäksi lumenpudottimella on hyvä käydä läpi muut pihapiirin rakennukset, kuten leikkimökit, kuistit, varastot ja roskakatokset. Ja koska lunta on tullut paljon ympäri Suomen, voisi nyt olla hyvä hetki käydä tarkistamassa, kuinka paljon esimerkiksi kesämökin katolle on kertynyt lunta. Voi olla hyvä idea käydä pudottamassa lumet myös veneen pressun päältä ennen talvisäilytyksen päättymistä!